Lappi avasi etäopetuskonkareitten silmät

 Etäopetuksen koordinointihanke teki hurjan vedon ja päräytti pari viikkoa sitten Lappiin. Turkulaisina ajattelimme olevamme jo tosi korkealla, kun saavuimme Rovaniemelle. Vaan siitähän se Lappi vasta alkoi. Rovaniemeltä jatkoimme Sodankylään, Ivaloon ja Inariin. Utsjoki oli pakko aikataulujen vuoksi tällä kertaa jättää välistä.

Asiaa etäopetuksesta -esitys Rovaniemellä

Asiaa etäopetuksesta –kiertueemme pääsi oikeastaan etäopetuksen juurille tuolla pohjoisessa. Kuulimme monenlaisia etäopetuskokemuksia ja tehtyjä kokeiluja jo parin vuosikymmenen takaa. Yleinen ilmiö oli, että ns. perinteisestä videoetäopetuksesta on pääosin luovuttu ja videoneuvottelulaitteita seisookin monessa paikassa tyhjän panttina. Lähes kaikkialla on otettu reaaliaikaiseen etäopetuskäyttöön verkkokokousohjelmia ja myös kosketustauluja sekä oppimisalustoja. Verkkokokousohjelmien täysipainoista hyödyntämistä haittaavat monin paikoin heikot verkkoyhteydet. Tässä kohtaa suomalaiset eivät todellakaan ole tasavertaisessa asemassa!

Tien päällä

Silti oli hienoa, että pohjoisessa koetetaan kaikista haasteista huolimatta tarjota muun muassa kieliä etänä. Tosin monissa paikoissa todettiin, että valinnaisaineiden määrä on kovin rajallinen ja esimerkiksi kielivalikoimaa pitäisi laajentaa. Eli tarvitaan riittävät yhteydet, laitteet ja ohjelmat sekä pätevät etäopettajat. Opetusta kun voidaan tarjota mistä päin maata tahansa. Toisaalta hieno esimerkki kielten etäopetuksesta tulee juuri Lapista ja saamen kielestä. Kuulimme ensimmäistä kertaa elämässämme, että Suomessa puhutaan ja opetetaan kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Sajoksessa

Pääsimme tutustumaan upouuteen saamelaiskeskus Sajokseen ja pidimme esityksemme sen parlamenttisalissa, joka oli aivan huikea paikka. Saamelaiskulttuuriin tutustuimme myös Siida-museossa. Käsitykseemme määritelmästä ”pitkät välimatkat” saimme aivan uuden perspektiivin. Ymmärrämme nyt myös paremmin, että etäopetuksen avulla on mahdollista ylipäätään pitää joitain kouluja ja saamen kieliä hengissä. Pohdimme myös, miten voisimme enemmän jakaa osaamista esimerkiksi täydennyskoulutuksilla.

On ehdottoman tärkeää, että Lappia tuetaan ja siellä asuville oppilaille taataan samat opiskelumahdollisuudet kuin etelässä. Kaikki eivät voi, eivätkä halua muuttaa muualle. Onneksi meillä on etäopetusmahdollisuus ja toivottavasti tietoverkkoihin saadaan valtion taholta parannuksia. Seuraava Lapin-reissumme suuntaakin sitten syksypuolella Enontekiölle.

EKO-webinaari 13.3 kello 14.30 “Tallenteet etäopetuksessa”

EKOn seuraava kevätwebinaari järjestetään tiistaina 13.3.2012 kello 14.30-15 . Aiheena ISOverstaan Virtuaaliluokka-hankkeen kokemukset oppituntitallenteista. Asiasta kertoo hankkeen vetäjä Anu Wulff. Kannattaa tulla kuulolle – myös oma koulusi tai organisaatiosi voi hyötyä tallenteiden käytöstä.

Webinaariin pääsee osoitteessa: opetus.emea.acrobat.com/eko. Kirjaudu sisään vieraana (“Enter as a guest”) omalla nimelläsi + mistä tulet mukaan. Webinaari tallennetaan ja se on katsottavissa myöhemmin etaopetus.fi -sivuilla. Reaaliaikainen osallistuminen mahdollistaa kysymysten esittämisen. Tervetuloa kuulolle!

Webinaari on pidetty, kiitos osallistujille! Tallenteen voit katsoa klikkaamalla tästä.

Kopiosto-pilotti Kuopion Klassikassa 2010-2011

Kuopion klassillisessa lukiossa toteutettiin lukuvuoden 2010–2011 jaksoissa 2 ja 5 opetusmateriaalin digitalisointiseurantaa, erityisesti tallenteiden yhteydessä. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Kopiosto tekijänoikeusjärjestön kanssa. Pilottia tuki myös ISOverstas-kehittäjäyhteisö. Myös Opetushallitus rahoitti pilottia.

Seurannan analysointi tehdään sopimuksen mukaan Kopiostossa.

Raporttiin on koottu tilastoyhteenvetoa digitalisoinnista ja lisäksi kirjoituksia tekijänoikeuskysymyksistä.

Pilotin tavoitteena oli selvittää minkä verran opettaja digitalisoi materiaalia opetustansa varten joko tekemällä tallenteita tai muilla välineillä. Lisäksi pyrittiin selvittämään myös Internet-materiaalin käyttöä. Pilotti toteutettiin Kuopion klassillisessa lukiossa lukuvuonna 2010–2011 toisessa ja viidennessä jaksossa. Lehtori Aarne Hagman täydensi seurantaa lukuvuoden 2011–2012  1. ja 2. jakson tallenteistaan.

Päätelmät

Tallenteita tehtiin 5. jaksossa pääasiassa matematiikan tunneilla. Näillä tunneilla näytettiin lähinnä oppikirjan sivujen lisäksi taulukkokirjaa (MAOL) tai opettajanopasta.

Luonnontieteiden tunnilla (fysiikka ja kemia) teknisten ym. syiden vuoksi tilastot jäivät puutteellisiksi, mutta muutaman tunnin perusteella voidaan todeta sielläkin esitetyn lähinnä oppikirjan sivuja.

Historian tuntien kohdalla voidaan todeta käytetyn runsaammin myös muuta kuin oppikirjamateriaalia.

Biologian ja maantieteen lehtorin, Aarne Hagmanin, yhteenvedosta todetaan, että hänen oppitunneillaan näytetään myöskin runsaasti oppikirjan sivuja ja oheismateriaalia, mutta myös muuta mm. nettimateriaalia.

Anu Wulff ja Aarne Hagman tuovat esille olennaisimmat tekijänoikeuskysymyksiin liittyvät ongelmat. Mitä materiaalia on lupa käyttää oppitunteja tallennettaessa ja miten niistä saadaan tekijänoikeuskorvaukset kohdalleen?

Ehdotukset 

Opetuksen järjestäjän olisi syytä hankkia digilupa, joka antaisi yksittäiselle opettajalle mielenrauhan käyttää oppituntitallenteissaan opetukseen parhaiten soveltuvaa niin kirjallista kuin muutakin materiaalia. Toinen mahdollisuus olisi, että opetus tulkittaisiin tulevaisuudessa yksityistilaisuudeksi, jolloin materiaalinkäyttöä ei sitoisi niin tiukat säädökset

Webinaari: “Asiantuntijan videovierailu rikastuttaa oppituntia”

Asiantuntijaverkosto on tamperelainen hanke, joka laajentaa lukiolaisten oppimisympäristöä koulun ulkopuolelle. Opettaja voi etsiä verkkopalvelusta haluamansa alan asiantuntijan ja ottaa häneen yhteyttä. Sovittuna aikana asiantuntija tulee luokkaan virtuaalivierailulle ja kertoo tunnin aiheesta omasta näkökulmastaan sekä vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Asiantuntijavierailu tuo oppitunnille uutta tietoa, tuoreita näkökulmia ja keskustelunaiheita kätevässä muodossa. Verkon kautta viidentoista minuutin vierailu voidaan toteuttaa vaivattomasti, tehokkaasti ja ekologisesti.

Webinaarissa kerrotaan, miten opiskelijat ja opettajat oppivat uusia vuorovaikutuksen tapoja sekä hyödyntämään teknologiaa mielekkäällä tavalla.

Webinaari järjestetään tiistaina 24.1.2012 klo 14.30-15. Klikkaa mukaan osoitteessa opetus.adobeconnect.com/eko. Esitys myös tallennetaan ja laitetaan EKOn sivuille.

Päivitys 24.1.2012: Webinaari on pidetty, katso tallenne tästä

EKO vastaa haasteeseen

Aika vaihtaa vuotta ja tarttua uusiin haasteisiin – myös etäopetuksen koordinoinnissa. Saimme hyvää pohjaa etaopetus.fi -sivuston kehittämiseen joulukuun Virtuaaliopetuksen päiviltä. Kokosimme sekä ryhmätöistä, että kilpailuvastauksista koosteen ja mm. seuraavia asioita te haluatte löytää, kun klikkaatte sivuillemme:

PEDAGOGIIKKA JA DIDAKTIIKKA:

Tukea etäopetukseen, käytännön vinkkejä verkkopedagogiikkaan, didaktisia vinkkejä, ilmiöoppiminen verkossa, motivointivinkkejä, apua vuorovaikutuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen

HYVÄT KÄYTÄNTEET, KOKEMUKSET JA OHJEET:

Esimerkkejä ja malleja etäopetuksesta, vinkkejä uusiin juttuihin, hyvien etäopetuskäytänteiden esittelyä, yksinkertaisia ja loogisia ohjeita alkuun pääsemiseksi, suoria linkkejä etäopetus- ja neuvotteluhuoneisiin, työelämän osallistaminen, esimerkkejä siitä, miten ei kannata toimia. Tietoa halutaan myös kouluista ja oppilaitoksista, joissa annetaan etäopetusta, esimerkkejä projekteista ja tietoa erilaisista etäopetuskokeiluista.

VERKOSTOITUMINEN:

Ideapankki, johon käyttäjät voivat lisätä uusia innovaatioita, apua etäkurssin suunnitteluun, vertaisfoorum, vertaistuki kokonaisuutena

TEKNIIKKAAN LIITTYVÄÄ:

Hyvät linkit sovelluksiin, tietoa työkaluista ja neuvoja etäopetusta aloitteleville, ohjelmien ja välineiden esittelyjä ja vertailuja

OPPIMATERIAALIT JA KURSSIT:

Käyttökelpoisia sähköisiä materiaaleja, valmiita verkkokurssiaihioita, hakutoimintoja etäkursseille, mistä oppilaat voisivat hakea (valtakunnallisesti) tietoa verkkokursseista ja etäopetuksesta, mistä löytyy eri oppiaineiden kursseja

MUUTA:

Some-välineiden hyödyntäminen, webinaareja,  ideoita muuttuvaan työnkuvaan, asiantuntijoita tunneille, etäopetus vientituotteena

Pyrimme vastaamaan haasteeseen ja lupaamme tehdä parhaamme, että toiveenne toteutuvat vuosien 2012-2013 aikana. Ellet saa haluamaasi, niin ota yhteyttä ja patista meitä!

Monimuotoinen EKO Virtuaaliopetuksen päivillä

Etäopetuksen ständi

Valtakunnalliset Virtuaaliopetuksen päivät innosti EKOn suorastaan hurjaan kiitoon. Kokosimme ständillemme materiaalia ajatuksena, ettei kukaan paikkamme ohi kulkenut pääse seminaarin jälkeen sanomaan, että hankkeemme on vielä vieras. Jotta myös seminaariväen tietoutta etäopetuksesta saatiin lisättyä, järjestimme torstaina koko aamupäivän kestävän luento- ja workshoposuuden. Mitä tästä kaikesta sitten jäi käteen?

Näyttelyn ehdoton suosikki oli kilpailu, johon olimme varanneet 150 vastauspaperia. Kilpailussa kysyttiin, mitä ihmiset haluaisivat löytää, kun kirjoittavat osoitteeksi www.etaopetus.fi. Vastaajien kesken arvottiin pikapalkintoja ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät päässeet osallistumaan, koska kilpailulipukkeet loppuivat kesken! Vastaukset kootaan yhteen, niitä hyödynnetään suunnittelussa ja julkaistaan kaikille nähtäväksi.

Etäopetuksen työpaja

Kooste tehdään myös torstain ryhmätöistä, jotka aloitettiin akatemiaprofessori Erno Lehtisen alustuksella aiheesta “Etäretkellä – ajankohtainen katsaus etä- ja verkko-opetukseen . Alustuksen jälkeen kuulijat saivat pienissä ryhmissä miettiä etäopetuksen faktoja, esteitä, haasteita, mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Kahvitauon jälkeen kerroin hankekoordinaattorin roolissa aiheesta “Askeleita monimuotoiseen opetukseen“. Tämän esityksen pohjalta jatkettiin vielä ryhmissä ja pohdittiin etäopetuksen mahdollisuuksia omaan työhön, sekä ideoitiin sitä, mitä kaikkea etäopetus voisi olla nyt ja tulevaisuudessa. Olimme varautuneet koko tiimin voimin auttamaan ryhmätöissä, koska ajattelimme, että toisilleen vieraat jurot suomalaiset eivät ehdi lämmetä antoisaan keskusteluun melko lyhyiden ryhmätöiden aikana. Olimme täysin väärässä, sillä pulina ja kirjoittaminen alkoivat heti ja tulosta syntyi. Meitä ei tarvittu kuin papereita ja kyniä jakamaan. Kiitos kaikille aamupäiväsession aktiivisille osallistujille!

Ai niin, mitä sieltä ständiltä sitten oikein sai informaation lisäksi? No EKOn kehittämishankkeiden esitteitä, kyniä, karkkia, hiirimattoja, jääskrapoja tekstillä “Olisiko kannattanut osallistua etänä”, EKO-kasseja jne. Toki meillä tiimiläisillä oli mahdollisuus myös osallistua seminaarin esityksiin ja jokainen löysi jotakin mielenkiintoista ja innostavaa. Lopuksi vielä muistutus: klikkaa www.etaopetus.fi ja tilaa blogimme sähköpostiisi ja pysyt ajan tasalla.

Tule etänä tänään!

Tänään etäosallistumismahdollisuus etäopetuksen perusteisiin suorana TOP-keskuksesta. Kello 9.15 alkaen etäopetuksen tekniikat (verkkokurssit, video-opetus, verkkokokoukset , oppituntitallenteet) ja lounaan jälkeen kello 12.15 etäopetus Suomessa, etäopetuksen koordinointihankkeen tutkimustuloksia / akatemiaprofessori Erno Lehtinen.
Klikkaa vain osoitteeseen opetus.adobeconnect.com/top-keskus ja kirjaudu vieraana. Olet lämpimästi tervetullut!

Taviskoulun tvt-haasteet

Kuvassa olen Kolin upeissa maisemissa tutustumassa EKOn uuteen lapseen, Kolin saaristohanke 2:een. No ihan noin ylös varsinainen toiminta ei ehkä yllä, vaikka tavoitteet ovatkin korkealla ja täysin saavutettavissa. Pienessä 30 oppilaan yhtenäiskyläkoulussa on tehty tvt:n osalta jo vaikka mitä ja lisää on tulossa. Oloni oli suoraan sanottuna hieman hämmentynyt, kun selvisi, että kilpapyörämallinen etäopetuskuvio on jo paljolti arkea rehtori Timo Vattulaisen johtamana. Ja uutta on tulossa.

Olen syksyn tutustumisreissuillani mietiskellyt paljon erityisesti perusasteen tvt-tilannetta; laitekantaa, koulutusta, asenteita ja yleistä ilmapiiriä. Kirjoitin muutamia ajatuksia Facebookin ICT-ryhmään ja sain sieltä vinkin blogata myös tänne. Lue ja kommentoi:

Raaka totuus kentällä on, että kouluissa on aivan liian vähän koneita, täppäreitä ym. Alakoulussa, josta toiminnan pitäisi lähteä, on useimmiten ehkä yksi kone luokassa. Ja sitten on se atk- luokka.Pioneeriopettajat tekevät laitepuutteista huolimatta hienoja juttuja, mutta ovat monessa koulussa puurtamassa kovasti yksin. Mutta ne, jotka löytävät vaihtoehtoisia toimintatapoja, ovat innoissaan ja haluavat jatkaa löytämällään tiellä. Oppilailta ei voi vaatia, että kotona on käytössä kone ja yhteys ja tällöin täytyy koulussa järjestää mahdollisuus tehdä samat jutut, jotka toiset tekevät kotona. Tvt:n käyttö auttaa opettajien mukaan paljon eriyttämisessä, erityisesti lahjakkaiden oppijoiden kohdalla.

Tvt-keskustelut painottuvat yleensä selkeästi lukio- ja aikuiskoulutuspuolelle ja yo-kirjoitusten muuttuminen tietysti vaikuttaa tähän. Taitaa mennä vuosia, ennenkuin päästään perusasteelle saakka.

Vinkki kaikille: tutustu käytännössä yleissivistävien koulujen käytänteisiin käymällä paikan päällä kouluissa, jos mahdollista. Itsellä etäopetuksen koordinointihankkeen puitteissa tähän on mahdollisuus ja sekä alueelliset, että paikalliset erot ovat suuria. Avaa kummasti omia silmiä, kun viimeisen päälle varusteltujen pilottikoulujen lisäksi käy ihan tavallisissa kouluissa. Näitähän suurin osa maamme kouluista kuitenkin on.

Mutta loistavaa työtä opet tekevät tosi vähäisilläkin resursseilla ja ilman hanke- tai muuta erillisrahoitusta. Ja kun esim. alakoululaisilta kysyy, niin pääsääntöisesti tykkäävät, kun on muutakin kuin perinteistä opetusta. Aitoa oppimisen iloa on antoisaa seurata!

Saako olla etäopetusta?

Kuva Oulusta

Etäopetuskiertueen ensimmäinen setti on takana. Seitsemän keskuspaikkaa (Seinäjoki, Kokkola, Kuopio, Varkaus, Savonlinna, Oulu ja Tornio) mahdollisine ympäristökuntineen on saanut ”Asiaa etäopetuksesta” –peruspaketin. Millaisen vastaanoton saimme? Kuka oppi ja mitä?

Ihan ensiksi on todettava, että on upeaa tavata uusia asiasta kiinnostuneita ihmisiä, joilla on aito halu joko jatkaa ja kehittää jo alkanutta etäopetusta tai lähteä suunnittelemaan sitä.  Vastaanotto oli kaikkialla lämmin ja jäimme toivottavasti mieleen edes jakamillamme kulttuuripääkaupunkistressipalloilla. Paikkakuntien välillä on hyvinkin suuria eroja ja se laittaa meidät aikamoisen haasteen eteen. Miten saada  etaopetus.fi –sivustosta sellainen, että se vastaa tulevaisuudessa mahdollisimman moniin esille nousseisiin asioihin kuten tekijänoikeudet, palkkaus, opetuksen monimuotoistaminen, etäopetuksen pedagogiikan kehittäminen, yhteystietojen ajantasainen löytyminen,  apua etäopetusverkoston rakentamiseen jne.

Tilaisuuksiin osallistui mm. perusasteen ja lukion opettajia, rehtoreita, sivistystoimen hallintoa ja hankeihmisiä. Joka paikassa ainakin joku oli käyttänyt joskus reaaliaikaista etäopetusta – perinteistä tai verkkokokoustekniikkaa – joissakin kunnissa asia oli arkipäivää. Lukiopuolella ollaan tietysti asiassa edellä ja varsinkin verkkokursseja tarjotaan laajasti. Myös oppimisalustat ovat aktiivisessa käytössä.  Tunneilla on vieraillut asiantuntijoita, yhteyksiä on pidetty mm. ulkomailla olevaan yhteistyökouluun ja tallenteita on hyödynnetty tukiopetuksessa.

Perusasteella etäopetus on vielä aika alkutekijöissään ja kiinnostusta sen käyttöön ottoon erityisesti kielissä ja pienryhmäisissä uskonnoissa on suurta. Nyt onkin tärkeää saada julkaistua malleja siitä, miten etäopetus etenee perusasteen vuosisuunnitelmassa.

Mietityttämään jäi yksi lähes kaikkialla esiin noussut asia eli monen kunnan etäopetuskokonaisuus on rakennettu hankerahoituksen varaan ja sen juurruttaminen osaksi normaalia arkea asettaa haasteita. Kuka kouluttaa eri toimijat, vastaa laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta, hoitaa teknisen tuen ja kehittää pedagogiikkaa, kun hankerahoitus päättyy? Mitä tehdään, kun tekniikka on olemassa, mutta sitä ei ole ehditty tai osattu ottaa käyttöön? Ei voi olla enää niin, että palataan takaisin siihen aikaan, kun hankittiin paljon perinteisiä videoneuvottelulaitteita ja ne jäivät pölyttymään nurkkiin, eihän! Entä miten saadaan verkkokurssit laajemmin jakeluun? Joku ehdotti, että valtakunnallinen verkko- ja monimuotokurssitarjotin olisi oiva kehittämisen kohde. Niinpä.

Mitä me sitten opimme? Opimme, että varsinkin lukiopuolella on hyvin toimivia etäopetusjärjestelmiä, joissa ollaan monissa jo pitkällä ja hyödynnetään monipuolisesti eri välineitä. Opimme, että vähintään yhtä antoisaa kuin kertoa omista kokemuksista, on oppia muilta. Opimme myös, että oppimisympäristö käsitteenä on laaja ja pääsimme näkemään sekä uusia, että vanhoja kouluja, joihin on taitavasti tuotu tekniikkaa ja otettu käyttöön mielikuvitusta kutkuttavasti rakennettuja oppimistiloja. Eikä vähäisintä antia ollut myöskään osallistuminen koulun arkeen. Muistimme taas, keitä ovat loppukäyttäjät, joita varten teemme töitä.

Nöyrin mielin kiitämme kaikkia meitä tähän asti kuunnelleita. Kiitämme myös monista antoisista keskusteluista ja kehittämisideoista. Palautelomakkeista teemme koosteen ja lupaamme järjestää toivomianne seminaareja ja webinaareja. Matkamme myös jatkuu. Seuraavina vuorossa ovat Somero ja Joensuu. Ellet vielä ole päässyt mukaan, mutta mieli halajaa etäopetuksen suuntaan, niin ota rohkeasti yhteyttä. EKO-tiimi lupaa hoitaa osansa!

Etälukiopäivään halutaan jatkoa

Etälukiopäivää vietettiin Opetushallituksessa vuosien tauon jälkeen. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tällaiselle tilaisuudelle on selkeä tarve. Muutaman vuoden sisällä on menty hurjasti eteenpäin:  toimintatavat ovat hiotuneet, opettajien koulutuksiin on panostettu, tekniikka ja välineet ovat kehittyneet ja asenteet etäopetusta kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi.

Mikä sitten oli päivän anti? Opetusneuvos Kaisa Vähähyypän tuoreet terveiset tulivat suoraan Etelä-Koreasta. Suomi on edellä kävijä monessa asiassa ja meidän on syytä olla ylpeitä siitä, mitä teemme! ISOverstaan kuulumisia kertoivat Leena Suonio ja Mikko Vesisenaho. Leena korosti tiedon kulun merkitystä etäopetuskuvioita rakennettaessa. ISOverstaalla on meneillään Moodle-kurssien lisäksi samanaikaisopetusta, virtuaalitietoiskuja, täydennyskoulutusta, tukiopetusta, videotallenteita ja paljon muuta. Mikko avasi toimintaa tutkimuksen näkökulmasta ja opettajien kokemuksiin keskittyen. Esille nousivat toivon ja epätoivon hetket tekniikan kanssa, tilaratkaisut, tuen merkitys ja tekijänoikeudet. Mielenkiintoinen haaste on myös se, millaista moniajoa opettaja pystyy tekemään.

eLukio on aloittanut toimintansa vuonna 2000 ja on myös kehittänyt mallejaan ja laajentanut verkostoaan ISOverstaan tavoin. Toki oman näköisekseen. eLukiossa käytetään mm. Moodlea ja AC-kontaktiopetusta (etäopetuksen määritelmä hämärtyi taas kerran). Kollegiaalista tukea korostetaan ja opettajille on laadittu pedagogisia ohjeita. Haasteena koetaan etäopiskelijoiden toimiva ohjaus ja keskeyttämisen vähentäminen.

Anne Rongas veti hienosti yhteen sosiaalisen median välineitä ja käyttöä. Annen mukaan somessa rakennetaan opiskelijan henkilökohtaista oppimisympäristöä. Informaation ohjaaminen somepalveluilla johtaa selkeämpään työskentelyyn ja vähentää verkossa eksymistä. Hyvinä työkaluina tulivat esiin Googlen kalenterin käyttömahdollisuudet, syötteet, sosiaaliset kirjanmerkit sekä wikin ja blogin käyttö vertaistyöskentelyssä ja vuorovaikutuksessa.

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin ensituloksia esitteli Tiina Airaksinen. Tiinan esityksessä todettiin selkeästi, että lukio-opiskelu ja -pedagogiikka tarvitsevat uudistumista. Pitäisi siirtyä sisältöpainottuneisuudesta laajempiin kokonaisuuksiin ja nykyajan ongelmien pohdintaan. Mielenkiintoista ajateltavaa herätti kysymys  siitä, mitä sivistys on. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että “se on avointa suhtautumista tietämiseen ja tietoon. Se on olemassa ihmisenä olemisen tapana”.

Päivi Luoman Etäopetuksen koordinointihankkeen perusesittelyn lisäksi tutkija Minna Nummenmaa Turun yliopistosta kertoi EKOn tilaamasta tutkimuksesta. Minna on blogannut niistä täällä jo aikaisemmin ja lisätietoja on tulossa – kuten muistakin em. tutkimuksista.

Seminaaripäivän lopuksi jakauduttiin ryhmiin ja pohdittiin kaikkea mahdollista etäopetukseen liittyvää. Keskeisiksi asioiksi nousivat vuorovaikutuksen haasteet, motivointi, tekniikan toimivuus sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Eikä sitä sitkeästi puurtavaa opettajaakaan saa unohtaa yksin.

Seuraavaa etälukiopäivää odotellessa EKO jatkaa entistä ripeämmin valtakunnallisen verkoston kokoamista. Upeaa työtä on tehty monella taholla. Nyt se tieto on saatava “koottua kansiin” ja jakoon!