Etäopetuksen koordinointihankkeen blogi siirtynyt uudelle palvelimelle

EKO:n www-sivusto blogeineen toimii nyt uudella palvelimella! Linkki http://www.etaopetus.fi vie suoraan uudelle sivustolle.

Etäopetuksen soveltava kurssi – seuraa etänä!

Perjantaina 4.5. järjestetään Turun kasvatus- ja opetustoimen TOP-keskuksessa Etäopetuksen soveltava kurssi. Paikan päälle ei enää ehdi ilmoittautua, mutta suurin osa päivän osuuksista välitetään myös verkon kautta. Etäosallistujien toivotaan kuitenkin ilmoittautuvan TOP-keskuksen lomakkeen kautta.

Koulutuspäivän ohjelma

Ilmoittaudu tästä

Seuraa koulutusta tästä (3.5.2012 klo 9.15-13.15)

Sairaanakin selviää koulusta

Olen innoissani siitä, että ”Sairaanakin selviää koulusta” etäopetushanke on monien ponnistusten jälkeen lähtenyt käyntiin. Neuvottelut Opetushallituksen kanssa tuottivat tulosta ja ensimmäinen informaatiokiertue starttaa huhtikuussa. Etäopetuksen monista mahdollisuuksista kerrotaan Rovaniemellä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Turun seudulla syöpälasten etäopetus toimii jo melko laajalti, kiitos Maskun Kurittulan koulun opettajan, Harri Mantilan, jonka panos hankkeen aloittamiseen on ollut ratkaiseva. Kiitokset kuuluvat myös Antti Huttuselle Turun kaupungin oppimiskeskukseen, opettaja Miia Mämmelälle Turun sairaalakouluun ja kaikkien etäopetushankkeiden koordinoijalle, Päivi Luomalle. Hankkeesta on tulossa koko Suomea koskeva, upea kokonaisuus.

-Etäopetus on yksi työkalu opetuksenjärjestäjille, kun he miettivät, miten koulunkäynti poikkeustilanteissa järjestetään. Mikään ei kuitenkaan korvaa kasvotusten annettavaa opetusta, Harri Mantila muistuttaa. Etäopetuksen uskoisi kiinnostavan talousvaikeuksien kanssa kamppailevia kuntia senkin vuoksi, että se vaatii vähemmän resursseja kuin kotiopetus.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että etäopetuksen avulla syöpää sairastava lapsi ja nuori voi pitää sosiaaliset suhteensa luokkaan ja koulukavereihin. Se on erittäin tärkeää myös koko luokkayhteisölle. Terveet eivät kadota ystäväänsä kokonaan ja kouluun paluu helpottuu. Luokassa oleville lapsille on kasvattavaa myötäelää vakavasti sairastuneen koulukaverin elämää. Etäopetuksessa olevalla lapsella säilyy päivärytmi ja kotona olevalle vanhemmalle järjestyy hetki ”omaa aikaa”.
Etäopetuksesta on suuri apu myös niille oppilaille, joiden koulumatka on erityisen pitkä.

Turun yliopiston erikoistutkijan, Minna Nummenmaan mukaan etäopetukseen suhtaudutaan melko myönteisesti. Varauksellisinta suhtautuminen on alakoulun opettajilla. Koulujen tekninen varustelu sekä tekninen ja pedagoginen tuki ei tällä hetkellä anna kovin hyvää pohjaa uuden kokeilemiseen. ”Parhaimmillaan etäopetus olisi opettajalle teknisesti ongelmatonta, koulutusta tarjottaisiin ennen etäopetusta ja varsinkin sen aikana, kun ongelmia on tullut puitavaksi”, vastasi eräs opettaja Nummenmaan laajassa opettajille suunnatussa kyselyssä.

–Etäopetuksessa tarvitaan samoja asioita kuin lähiopetuksessakin; oppilaiden motivointia ja aktivointia, arviointia ja vuorovaikutusta. Me kaikki tarvitsemme loppujen lopuksi kasvokkaisen vuorovaikutuksen lisäksi vuorovaikutustaitoja myös verkossa, Minna Nummenmaa toteaa.

Lisätietoja hankkeesta: http://sairaanakinselviaakoulusta.wordpress.com/

Aila Paloniemi
kansanedustaja
Sylva ry:n puheenjohtaja

Webinaari 24.4.2012 kello 13.30-14.00: Wikit ja blogit etäopetuksessa

Blogit ja wikit ovat helppokäyttöisiä ja ilmaisia etäopetuksen välineitä. Kolin yhtenäiskoululla 7-9 luokkalaiset ovat tottuneita blogien ja wikien käyttäjiä. Yläkoulun puolella on yhteensä 10 oppilasta ja siksi verkkoyhteistyö toisten koulujen kanssa tuo lisäarvoa opetukseen. Esimerkiksi kolmen kahdeksasluokkalaisen on mielekkäämpää pohtia maantiedon kurssilla Euroopan uutisointia yhdessä Joensuun Normaalikoulun kahdeksasluokkalaisten kanssa verkossa kuin pelkästään keskenään. Tervetuloa kuulemaan kokemuksistamme!

Osallistu webinaariin 24.4.2012 kello 13.30-14.00 osoitteessa http://opetus.adobeconnect.com/eko

Webinaari on pidetty, kiitos osallistujille! Tallenteen voit katsoa klikkaamalla tästä.

Helena Jolkkonen
Luokanopettaja
Kolin koulu

Lappi avasi etäopetuskonkareitten silmät

 Etäopetuksen koordinointihanke teki hurjan vedon ja päräytti pari viikkoa sitten Lappiin. Turkulaisina ajattelimme olevamme jo tosi korkealla, kun saavuimme Rovaniemelle. Vaan siitähän se Lappi vasta alkoi. Rovaniemeltä jatkoimme Sodankylään, Ivaloon ja Inariin. Utsjoki oli pakko aikataulujen vuoksi tällä kertaa jättää välistä.

Asiaa etäopetuksesta -esitys Rovaniemellä

Asiaa etäopetuksesta –kiertueemme pääsi oikeastaan etäopetuksen juurille tuolla pohjoisessa. Kuulimme monenlaisia etäopetuskokemuksia ja tehtyjä kokeiluja jo parin vuosikymmenen takaa. Yleinen ilmiö oli, että ns. perinteisestä videoetäopetuksesta on pääosin luovuttu ja videoneuvottelulaitteita seisookin monessa paikassa tyhjän panttina. Lähes kaikkialla on otettu reaaliaikaiseen etäopetuskäyttöön verkkokokousohjelmia ja myös kosketustauluja sekä oppimisalustoja. Verkkokokousohjelmien täysipainoista hyödyntämistä haittaavat monin paikoin heikot verkkoyhteydet. Tässä kohtaa suomalaiset eivät todellakaan ole tasavertaisessa asemassa!

Tien päällä

Silti oli hienoa, että pohjoisessa koetetaan kaikista haasteista huolimatta tarjota muun muassa kieliä etänä. Tosin monissa paikoissa todettiin, että valinnaisaineiden määrä on kovin rajallinen ja esimerkiksi kielivalikoimaa pitäisi laajentaa. Eli tarvitaan riittävät yhteydet, laitteet ja ohjelmat sekä pätevät etäopettajat. Opetusta kun voidaan tarjota mistä päin maata tahansa. Toisaalta hieno esimerkki kielten etäopetuksesta tulee juuri Lapista ja saamen kielestä. Kuulimme ensimmäistä kertaa elämässämme, että Suomessa puhutaan ja opetetaan kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Sajoksessa

Pääsimme tutustumaan upouuteen saamelaiskeskus Sajokseen ja pidimme esityksemme sen parlamenttisalissa, joka oli aivan huikea paikka. Saamelaiskulttuuriin tutustuimme myös Siida-museossa. Käsitykseemme määritelmästä ”pitkät välimatkat” saimme aivan uuden perspektiivin. Ymmärrämme nyt myös paremmin, että etäopetuksen avulla on mahdollista ylipäätään pitää joitain kouluja ja saamen kieliä hengissä. Pohdimme myös, miten voisimme enemmän jakaa osaamista esimerkiksi täydennyskoulutuksilla.

On ehdottoman tärkeää, että Lappia tuetaan ja siellä asuville oppilaille taataan samat opiskelumahdollisuudet kuin etelässä. Kaikki eivät voi, eivätkä halua muuttaa muualle. Onneksi meillä on etäopetusmahdollisuus ja toivottavasti tietoverkkoihin saadaan valtion taholta parannuksia. Seuraava Lapin-reissumme suuntaakin sitten syksypuolella Enontekiölle.

Opiskelu ja työ onnistuvat etänäkin ja pienentävät samalla hiilijalanjälkeä

Etätyön ja – opiskelun suosio on viime vuosina alkanut pikkuhiljaa kasvaa. Yhä kuitenkin etäopiskelun ja etätyön mahdollisuuksia hyödynnetään aivan liian vähän.

Suomessa vietetään kerran vuodessa kansallista etätyöpäivää. Viime syksynä kyseisenä päivänä kymmenen tuhatta suomalaista jätti saapumatta työpaikalleen ja työskenteli kotoa käsin. Ympäristökeskuksen mukaan tuon yhden päivän ansiosta Suomen hiilidioksidipäästöt pienenivät hetkellisesti 50 tonnia, ja työmatkoja jäi kulkematta yli 380 000 kilometriä, eli neljä kertaa maapallon ympärysmitta. Mikä olisikaan vaikutus, jos etätyöpäivää alettaisiin viettää myös kouluissa ja oppilaitoksissa!

Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan tiloissa tietotekniikkaa apuna käyttäen tehtävää työtä. Sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia niin ympäristökuormituksen kuin työn laadunkin paranemisen osalta. Nykymaailmassa on kritisoitu paljon työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta. Ongelma koskee erityisesti korkeasti koulutettuja, sillä nuorina aikuisina uraa on luotava eikä perhe-elämälle tunnu aina löytyvän aikaa. Etätyössä perheen ja työn yhdistäminen on joustavaa. Lisäksi työpaikkoja on usein tarjolla vain suuremmissa kaupungeissa, mutta nämäkin työtarjoukset olisi mahdollista ottaa vastaan jos osan viikkoa voisi työskennellä kotoa käsin. Myös aikaa ja rahaa säästyy, kun työmatkoja ei tehdä joka arkipäivä.

Samat vaikutukset pätevät myös etäopiskeluun; mikä onkaan vaivattomampi tapa yhdistää opiskelu perhe-elämään, ja samalla voi myös olla mukana työelämässä, kun opiskeluja ei tarvitsisi välttämättä suorittaa virka-aikana. Myös vajaakuntoisten tai liikuntarajoitteisten osallistumismahdollisuudet opiskelu- ja työelämään paranisivat, mikäli etänä opiskelun tai työskentelyn mahdollisuuksia lisättäisiin. Fyysiset tai matkustukselliset rajoitteet eivät estäisi opiskelua tai työntekoa kotoa käsin. Myös harvaan asutuilla alueilla olisi mahdollisuus opiskella; etäopiskelun yksi tavoite onkin alueellisten koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoistaminen.

Tälläkin hetkellä suurin osa työstä ja iso osa opinnoista suoritetaan tietotekniikkaa apuna käyttäen. Siksi onkin outoa, että sitä varten pitäisi fyysisesti olla työ- tai opiskelupaikalla. Työnantaja tai opettaja voi aivan hyvin ohjeistaa alaistaan tai oppilastaan puhelimitse. Lisäksi erilaiset videoneuvottelut tai verkkoluennot ovat jo arkipäivää ja helposti toteutettavissa.

Yhteiskuntamme muuttuu kokoajan enemmän tietotekniikasta riippuvaiseksi. Tämä tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia, mutta aina mahdollisuuksiin ei osata tarttua. On muistettava, että mikä oli oikea tapa tehdä asiat joskus, ei ole sitä välttämättä enää tänään. Siitä hyvänä esimerkkinä voisi olla perinteisten työ- ja opiskelumuotojen murtaminen ja uusien käyttöönotto – esimerkiksi tietotekniikan tuomat mahdollisuudet on pikimmiten hyödynnettävä täysimääräisesti niin työssä kuin opiskelussakin, ja niiden kahden yhteensovittamisessa.

Tätä blogia muuten hahmottelin etänä reissullani Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa Islannissa.

Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen

Etäopetuksen lumo: kansainvälinen kirjallisuuskatsaus

Katsauksessa tarkastellaan etäopetusta kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Etäopetus on ollut pitkään vaihtoehto suoralle kasvoista kasvoihin tapahtuvalle opetukselle. Varhaisemmat järjestelmällisen etäopetuksen sovellukset löytyvät jo 1800-luvun loppupuolelta ja ensimmäinen kirjeopetuksen kansainvälinen organisaatio perustettiin niinkin aikaisin kuin vuonna 1938. Etäopetuksen muodot ovat kuitenkin kehittyneet käytettävissä olevien teknologioiden myötä. Tämän katsauksen kohteena on erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen kehityksen seurauksena syntynyt etäopetuksen ”uusi aalto”.

Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että aikuiskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa etäopetus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä koulutuksen toteutuksen muotona, joka on käyttökelpoinen ratkaisu monissa tilanteissa, joissa perinteistä kontaktiopetusta ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista toteuttaa. Laajat tutkimukset ovat myös häivyttäneet sen pelon, että etäopetus johtaisi oppimistulosten merkittävään heikentymiseen. Korkeakoulutasolla yleisin havainto on, ettei etäopetuksen ja kontaktiopetuksen välillä ole eroja oppimistuloksissa. Myöskään yleissivistävän koulutuksen alueella meta-analyysit eivät osoita eroja kontaktiopetuksen ja etäopetuksen välillä.

On kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, että koko kysymys siitä, kumpi on tehokkaampaa etäopetus vai kontaktiopetus, on väärin asetettu. Molemmat opetuksen muodot ovat niin moninaisia, ettei tähän kysymykseen ole mahdollista saada yksiselitteistä vastausta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin nostaa esiin joitain opetuksellisia ratkaisuja, joiden on todettu vaikuttavan etäopetuksen laatuun.  Näistä tärkeimmäksi nousee aktiivinen vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan sekä opiskelijoiden välillä. Etäopetusjärjestelyt myös edellyttävät oppilailta erilaisia valmiuksia ja taitoja verrattuna kontaktiopetukseen. Tutkimusten mukaan etäopiskelijalta edellytetään erityisesti uskoa oman toiminnan vaikuttavuuteen (minäpystyvyys), vastuunottoa omasta oppimisesta sekä itsesäätelytaitoja. Myös tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen on todettu olevan yhteydessä etäkursseilla menestymiseen.

Kansainvälinen kirjallisuuskatsaus antaa tukea sille, että on järkevää ottaa käyttöön etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet suomalaista kouluopetusta kehitettäessä. Myös meillä on sekä tilapäisiä että pysyväisluontoisia tilanteita, joissa oppilaat eivät pääse osallistumaan normaalin kouluympäristössä tapahtuvaan opetukseen tai joissa opetuksen rikastaminen koulun ulkopuolisen opettajan antamalla opetuksella on järkevää. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna etäopetus voi näissä tilanteissa olla erinomainen ratkaisu.

Lue koko kirjallisuuskatsaus tästä

Professori Erno Lehtinen Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Erikoistutkija Minna Nummenmaa Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

EKO-webinaari 13.3 kello 14.30 “Tallenteet etäopetuksessa”

EKOn seuraava kevätwebinaari järjestetään tiistaina 13.3.2012 kello 14.30-15 . Aiheena ISOverstaan Virtuaaliluokka-hankkeen kokemukset oppituntitallenteista. Asiasta kertoo hankkeen vetäjä Anu Wulff. Kannattaa tulla kuulolle – myös oma koulusi tai organisaatiosi voi hyötyä tallenteiden käytöstä.

Webinaariin pääsee osoitteessa: opetus.emea.acrobat.com/eko. Kirjaudu sisään vieraana (“Enter as a guest”) omalla nimelläsi + mistä tulet mukaan. Webinaari tallennetaan ja se on katsottavissa myöhemmin etaopetus.fi -sivuilla. Reaaliaikainen osallistuminen mahdollistaa kysymysten esittämisen. Tervetuloa kuulolle!

Webinaari on pidetty, kiitos osallistujille! Tallenteen voit katsoa klikkaamalla tästä.

Kopiosto-pilotti Kuopion Klassikassa 2010-2011

Kuopion klassillisessa lukiossa toteutettiin lukuvuoden 2010–2011 jaksoissa 2 ja 5 opetusmateriaalin digitalisointiseurantaa, erityisesti tallenteiden yhteydessä. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Kopiosto tekijänoikeusjärjestön kanssa. Pilottia tuki myös ISOverstas-kehittäjäyhteisö. Myös Opetushallitus rahoitti pilottia.

Seurannan analysointi tehdään sopimuksen mukaan Kopiostossa.

Raporttiin on koottu tilastoyhteenvetoa digitalisoinnista ja lisäksi kirjoituksia tekijänoikeuskysymyksistä.

Pilotin tavoitteena oli selvittää minkä verran opettaja digitalisoi materiaalia opetustansa varten joko tekemällä tallenteita tai muilla välineillä. Lisäksi pyrittiin selvittämään myös Internet-materiaalin käyttöä. Pilotti toteutettiin Kuopion klassillisessa lukiossa lukuvuonna 2010–2011 toisessa ja viidennessä jaksossa. Lehtori Aarne Hagman täydensi seurantaa lukuvuoden 2011–2012  1. ja 2. jakson tallenteistaan.

Päätelmät

Tallenteita tehtiin 5. jaksossa pääasiassa matematiikan tunneilla. Näillä tunneilla näytettiin lähinnä oppikirjan sivujen lisäksi taulukkokirjaa (MAOL) tai opettajanopasta.

Luonnontieteiden tunnilla (fysiikka ja kemia) teknisten ym. syiden vuoksi tilastot jäivät puutteellisiksi, mutta muutaman tunnin perusteella voidaan todeta sielläkin esitetyn lähinnä oppikirjan sivuja.

Historian tuntien kohdalla voidaan todeta käytetyn runsaammin myös muuta kuin oppikirjamateriaalia.

Biologian ja maantieteen lehtorin, Aarne Hagmanin, yhteenvedosta todetaan, että hänen oppitunneillaan näytetään myöskin runsaasti oppikirjan sivuja ja oheismateriaalia, mutta myös muuta mm. nettimateriaalia.

Anu Wulff ja Aarne Hagman tuovat esille olennaisimmat tekijänoikeuskysymyksiin liittyvät ongelmat. Mitä materiaalia on lupa käyttää oppitunteja tallennettaessa ja miten niistä saadaan tekijänoikeuskorvaukset kohdalleen?

Ehdotukset 

Opetuksen järjestäjän olisi syytä hankkia digilupa, joka antaisi yksittäiselle opettajalle mielenrauhan käyttää oppituntitallenteissaan opetukseen parhaiten soveltuvaa niin kirjallista kuin muutakin materiaalia. Toinen mahdollisuus olisi, että opetus tulkittaisiin tulevaisuudessa yksityistilaisuudeksi, jolloin materiaalinkäyttöä ei sitoisi niin tiukat säädökset

Ensimmäinen islamin monimuotokurssi Turussa 2011

Vuosi 2011 toi mukanaan uusia tuulia Turun lukion islaminopetukseen. Sain alkuvuodesta 2011 pyynnön alkaa suunnitella ensimmäisen islamin kurssin toteutusta monimuoto-opetuksena, joka tapahtuisi suurimmaksi osaksi verkkoympäristössä. Islaminopetuksen ongelmana Turussa on aiemmin ollut yhtenäisen oppimateriaalin puute, mistä syystä myös opetuksen sisältö on vaihdellut hyvin pitkälle opettajan mukaan. Uuden monimuoto-opetushankkeen tavoitteena oli nimenomaan yhtenäistää kurssien sisältöjä, saada ne tarkemmin vastaamaan lukion opetussuunnitelmaa sekä parantaa eri kouluista tulevien opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi syntynyt kurssimateriaali kerättiin Moodle-oppimisalustaan, josta sitä voidaan jakaa myös muiden opettajien käyttöön eri puolelle Suomea.

Vaikka opiskelu tapahtui pääosin verkossa, ei kyseessä kuitenkaan ollut verkkokurssi. Kurssin alussa pidin kaksi lähituntia, joiden aikana käytiin läpi kurssin suorittamiseen ja tekniikkaan liittyviä asioita, ja kurssikoekin pidettiin perinteisesti luokkatilassa. Myös verkossa suoritettuun opiskeluun kuului oppimisalustaan tallennettujen luentotallenteiden, tekstien ja tehtävien lisäksi reaaliaikaisia luentoja, jotka toteutettiin Adobe Connect -ohjelmalla. Reaaliaikaisilla luennoilla oppilaat pystyivät kommunikoimaan sekä opettajan kanssa että keskenään chat-toiminnon avulla sekä pitämään kirjoittamiinsa esseisiin perustuvia, lyhyitä esitelmiä ”etänä”. Lähtiessäni työstämään kurssia keskeisenä tavoitteenani olikin pyrkiä säilyttämään oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus. Olinkin erittäin positiivisesti yllättynyt, kun huomasin, että sekä reaaliaikaisten luentojen chat että Moodlen keskustelufoorumi olivat oppilailla ahkerassa käytössä.

Kurssin suorittaneista oppilaista suurin osa oli lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka olivat ehtineet kokeilla lukio-opiskelua vasta yhden jakson verran ennen kurssille tuloa. Tämä aiheutti jonkin verran haasteita. Oppilaat olivat selvästi vielä melko tottumattomia itsenäiseen opiskelutapaan ja vastuuseen, jota tämänkaltainen kurssi vaatii. Tämä näytti luovan paineita ainakin osalle opiskelijoista. Erityisesti vaadittu tekniikan käyttö pelotti. Kurssin alun lähitunneilla kävimme läpi mm. Moodlen ja Adobe Connectin käyttöä, mutta sain huomata, että ne, erityisesti Adobe Connect, olivat oppilaille melko vieraita ja niissä olisi tarvittu vielä huomattavasti enemmän konkreettista käytännön harjoitusta, jossa oppilaat olisivat saaneet kokeilla esimerkiksi tiedostojen lähetystä Moodlen kautta. Tulevia kursseja ajatellen Moodleen onkin hyvä rakentaa jonkinlainen ”kokeilutila” oppilaille. Oppilaiden atk-taidot toivat mukanaan muitakin odottamattomia yllätyksiä. Monet ns. perustaidot, kuten tiedostojen tallentaminen eri tiedostomuotoihin, eivät olleet läheskään kaikilla hallussa ja myös ne olisi kurssin alun tapaamisilla pitänyt opettaa. Jatkoa ajatellen en suosittelisi monimuotokurssia heti ensimmäisen opiskeluvuoden syksyyn vaan siirtäisin sen keväälle. Silloin oppilailla olisi ollut jo aikaa tottua lukio-opiskeluun, ja heillä olisi paremmat valmiudet lähteä suorittamaan kurssia.

Keräsin kurssin lopuksi oppilailta palautetta kurssin onnistumisesta. Eniten risuja tuli kurssiin liittyneitä teknisistä vaikeuksista mm. verkkoyhteyden katkokset ja kuuluvuusongelmat Adobe Connectia käytettäessä. Näihin en myöskään itse ollut osannut tarpeeksi varautua enkä näin ollen tarpeeksi neuvonut oppilaita, miten toimia mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kokemuksista viisastuneena jatkossa myös näihin aisoihin täytyy antaa enemmän ohjeistusta kurssin alussa. Kurssin sisällöstä taas oppilaat antoivat lähes poikkeuksetta positiivista palautetta. Lisäksi useat kertoivat hallitsevansa Moodlen käytön paremmin, oppineensa lisää kärsivällisyyttä ja vastuunkantoa omasta opiskelusta. Opettajana olen erityisen tyytyväinen kurssin tuloksiin. Teknisistä vaikeuksista ja oppilaille vieraasta opiskelumuodosta huolimatta oppilaat pärjäsivät kurssilla loistavasti ja oppimistulokset olivat erittäin hyviä.

Kun lähdin mukaan tekemään islamin monimuotokurssia, tiesin, että haasteita varmasti tulisi eteen. Kurssi oli myös minulle ensimmäinen laatuaan ja uuden opettelemista todella riitti. Pääsin kuitenkin hyödyllisiin koulutuksiin, joissa kartutin osaamistani mm. Moodle-oppimisalustan käytössä, ja sain myös opastusta muihin kurssiin liittyviin asioihin. Olen erittäin iloinen, että sain mahdollisuuden olla mukana työstämässä uudenlaista opiskelumuotoa Turussa, sillä uskon, että tämän kaltaiset kurssit tulevat tulevaisuudessa entistä enemmän yleistymään.

Marjukka Jäntti-Uka